SIVISTYSTOIMI

Sivistystoimen elämänkaarimallissa perinteisten palvelusektorien rajat ylitetään yhdistämällä palvelut ihmisen elinkaaren mukaan. Palvelut jaetaan kolmeen alueeseen: lasten ja nuorten palvelut, aikuisten työikäisten palvelut ja ikääntyvien palvelut. Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus sisältää lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä edistävät ja tukevat palvelut. Tavoitteena on palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti, resurssien yhdistäminen sekä yhteistyön lisääminen eri hallinnonalojen välillä ja muiden toimijoiden kanssa.

Yksityiskohtaiset tavoitteet ja painopistealueet asetetaan vuosittaisia käyttösuunnitelmia vahvistettaessa. Sivistystoimenpalveluista tiedotetaan aktiivisesti muille hallintokunnille ja kuntalaisille.

 

Hallinto

Elämänkaarimalli tukee lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua perinteistä hallintomallia paremmin. Keskeisin etu on asiakaslähtöisempi ajattelutapa. Lasten ja nuorten palvelut saadaan yhdistettyä laajempiin palvelukokonaisuuksiin. Tällöin lasten ja nuorten palvelutarpeesta saadaan kokonaisvaltainen näkemys, ja resurssit saadaan suunnattua paremmin lapsille ja nuorille. Eri hallintokuntien välisiä rajapintoja saadaan hämärretyksi ja päällekkäisiä toimintoja karsittua. Harrastuskalenterin kokoaa nuorisosihteeri. Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut saadaan myös lähemmäksi palvelujen saajia sijoittamalla ne samaan palveluprosessiin opetustoimen kanssa. Varhaiskasvatus ja nuorisotoimi toimivat yhteistyössä opetustoimen kanssa. Myös musiikkiopiston toiminta sijoitetaan samaan yhteyteen. Tästä on selvää etua palvelujen saajien kannalta.

Aikuisten työikäisten palvelut, kuten myös ikääntyvien palvelut, tuotetaan omana palveluna liikunta- ja kulttuuritoimessa (ml. museotoimi) sekä ostopalveluna kirjastoimessa ja kansalaisopiston toiminnassa. Sivistyslautakuntaa edustaa vanhusneuvostossa liikuntasihteeri, jonka kautta saadaan käyttäjätason ehdotuksia hallinnon ratkaistavaksi.

Sivistyslautakunnan ratkaisuvaltaa on kokonaisuuksien hallinnointi ja resurssien suuntaaminen. Opetustoimen johtokunta säilytetään operatiivisen toiminnan päätöksentekijänä ja työpaikkademokratian varmentajana. Viranhaltijoiden päätettäväksi on siirretty arjen rutiineja joustavuuden parantamiseksi.

Mallin soveltaminen vaatii hyvää johtamista ja vuorovaikutusta arjessa. Toimintakulttuuri pohjataan osaamisen johtamiseen, minkä odotetaan tuovan yksilölliset voimavarat esiin ja sitouttavan henkilöstöä tavoitteisiin paremmin. Hankkeilla haetaan paikallisia toimintamalleja eri tehtävien hoitamiseksi.

Lukiolaiset muodostavat lukion oppilaskunnan. Peruskoulun oppilaskuntatyö käynnistetään kerhoresurssia hyödyntäen osaksi uutta oppilashuoltojärjestelmää.

 

Opetustoimi

Opetustoimen palvelut ovat lasten ja nuorten palveluja. Osaamisen varmistaminen on haaste, joka valtuustokaudella pyritään takaamaan omien ratkaisujen lisäksi seudullisella ja alueellisella yhteistyöllä. Liitteenä on oppilasennuste.

 

Kunta järjestää maksutonta esiopetusta kaikille kunnan alueella asuville lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Osallistuminen esiopetukseen on lapselle vapaaehtoista. Vireillä olevia varhaiskasvatuksen säädösmuutoksia seurataan ja opetussuunnitelma uudistetaan. Opetuksesta vastaa lastentarhanopettaja. Esiopetuspaikka on Korvatunturin koulu. Vaihtoehtoja toiminnan järjestämisestä selvitetään suunnitelmakauden aikana.

 

Yhtenäinen perusopetus (luokat 1–9) ja mahdollinen lisäopetus (10 lk) annetaan Korvatunturin koulussa. Perusopetuksen painopisteenä on tukea resurssein äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetusta. Tällöin painottuu oppilaiden oppimiskykyä tukevien ja lisäävien tietojen/taitojen opiskelu ja harjoittaminen pyrkien löytämään kullekin oppilaalle tuloksekkain oppimistyyli omia taipumuksia ja vahvuuksia sekä nykytekniikkaa hyödyntäen. Haetaan hankerahoitusta alakoulun yhdysluokkien jakamiseen painopisteaineissa vuosiluokiksi ja siitä seuraavaan pienryhmien välikuljetustarpeeseen. Erityisopetus tukee perusopetusta pyrkien lisäämään onnistuneita oppimiskokemuksia. Jatko-opinnoille luodaan hyvä perusta tarjoamalla riittävästi valinnaisaineita. Valinnaisaineissa noudatetaan vuorolukuperiaatetta 8. ja 9. lk:n yhdysryhmille.

Uusi tuntijako ja uudistetut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016.

 

Oman lukion kautta ylläpidetään kunnassa toisen asteen koulutusta, jonka suorittamalla nuori saa kotona asuen yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin ja yliopistoon. Alueellisen yhteistyön avulla tuetaan opiskelijoita tavoitteissaan yo-ainereaaleissa sekä lukiodiplomien suorittamisessa. Vastaavasti lukio tukee muita toisen asteen oppilaitoksia mm. virtuaaliopetuksen avulla. Lukio tarjoaa aikuisopiskelupalveluita etälukioperiaatteella hyödyntäen virtuaaliopetustekniikkaa sekä ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua.

Uusi tuntijako ja uudistetut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016.

 

Taiteen perusopetus ja kerhotyö tukevat opetustoimen tavoitteiden saavuttamista. Toimintaa rahoitetaan valtionosuuden lisäksi hankerahoituksella, jolloin tavoitellaan laadun parantamista ja omien toimintamallien luontia kerhotoiminnan järjestämisessä. Projektit sekä nuoriso- ja liikuntatoimen iltapäiväkerhot ovat tukemassa ja laajentamassa oppilaiden vapaa-ajan harrastuksia.

 

 

Vapaa sivistystyö

Elämänkaarimallissa vapaan sivistystyön palvelut kohdistuvat kaikille kolmelle kohderyhmälle. Kaikki vapaan sivistystyön palvelut hankitaan ostopalveluina.

 

Sompion kirjasto toimii kirjastopalveluiden tuottajana ostopalveluperiaatteella. Kirjasto- ja tietopalvelut toimivat tiiviinä yhteisenä verkostona näyttäytyen käyttäjälle yhtenä palvelu-kokonaisuutena: Toiminta-ajatuksen toteuttamista tukee Sompion kirjaston monipuolisen ja laadukkaan oman materiaalin lisäksi Lapin kirjastot –kirjastoverkko. Kuntalaisia perehdytetään käyttämään sähköisesti kirjastopalveluita. Korvatunturin ja Tanhuan tietotuvat tuovat palveluita myös sivukylille. Sodankylän kirjastoautoautolla on pysäkki Tanhuassa tarjoten reaaliaikaisen yhteyden kirjastoverkkoon sekä uutena mm. apteekkipalveluita.

 

Kemijärven kansalaisopisto tarjoaa yhteiskunnan ja kuntalaisten tarpeet huomioiden kysynnän mukaisia monipuolisia ja laadukkaita koulutuspalveluja, joita antaa aktiivinen ja kehityskykyinen henkilöstö.

 

Koillis–Lapin musiikkiopisto järjestää taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta musiikkiopiston perus- ja opistotasolla sekä musiikkileikkikoulussa. Musiikkiopisto ottaa vastaan musiikin lukiodiplomit.

 

 

Vapaa-aikatoimi

Elämänkaarimallissa vapaa-ajan palvelut kohdistuvat kaikille kolmelle kohderyhmälle. Nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja museotoimen asiantuntijuuden säilyminen paikallistasolla varmistetaan. Ylikunnallinen yhteistyö ja vaihtoehtoiset palveluiden tuotantotavat monipuolistavat kuntalaisten palveluja.

 

Liikunta- ja nuorisotoimessa kuntien välisessä yhteistyössä painottuvat erilaisten leirien, kerhojen, retkien, tapahtumien ja muun toiminnan järjestäminen. Liikuntatoimi järjestää liikuntaa erityisryhmille ja nuorisolle sekä toissijaisesti muulle väestölle. Liikuntapaikkojen hoitoa ja valvontaa tehdään yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen ja teknisen toimen kanssa. Nuorisotyö on nuorista välittämistä, osallisuuden ja kasvun tukemista sekä nuorten näkökulman esiintuomista: Palveluiden tuottamisessa kokeillaan erilaisia yhteistyömuotoja yksityisen sektorin ja kansalaistoiminnan kanssa.

 

Kulttuuripalvelujen tarjonnan lähtökohtana ovat alueelliset tarpeet, olemassa olevat vahvuudet sekä kiinnostuksen kohteet. Palveluita tarkastellaan suunnitelmakaudella sekä aloittain että elinkaariajattelun pohjalta kohderyhmittäin. Lasten ja erityisryhmien kulttuuripalvelut järjestetään lähipalveluina. Kulttuuriperinnön hoito ja vaaliminen sekä Puistolan toiminta koetaan merkitykselliseksi paikallisyhteisölle. Paikalliset kulttuuri-tapahtumat ovat tärkeitä, sillä niissä esiintyvät ja toimivat paikalliset yhteisöt ja yksilöt ja ne rakentavat identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Näihin luetaan Kuivalihamarkkinat ja Joulupukin lähtötapahtuma. Savukoski-päivien ja Savottapäivän yhdistämisen kokemuksista tehdään johtopäätökset jatkolle. Kulttuuritoiminta on tulevaisuudessa yhä läheisempi osa muuta palvelutoimintaa, jossa myös paikalliset yritykset ovat toimijoina mukana.

 

 

Talous ja investoinnit

Taloudellisuutta painotetaan palveluiden järjestämisessä ja hankintoja tehtäessä: Selvitetään palvelunostaminen kokonaistaloudellisena vaihtoehtona esim. kerhotoiminta, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, opetuskäytön koneet (mm. tietokoneet oheislaitteineen). Suunnitelmakaudella oletetaan määrärahatarpeen kasvavan vain kustannustason nousun ja palkkojen korotusten myötä, koska oppilasmäärän vähenemiseen reagoidaan toimintoja uudelleen järjestelemällä, esim. yhdysluokkaopetus valinnaisaineissa (8.-9.lk) sekä kurssien yhdistelyä lukion syventävissä kursseissa ja jopa pakollisessa matematiikassa (säästö 4 krs). Sivistyslautakunta varaa vuosittain pätevälle opetushenkilöstölle palkkamäärärahat, jotka kuitenkin käytetään vain syksyisen todellisen tilanteen mukaan. Hankintoja tehtäessä suositaan hankintarenkaita tai yhteistyötä naapureiden kanssa. Taloutta seurataan lautakunnassa aktiivisesti neljännesvuosittain.

 

Sivistystoimen investoinneissa noudatetaan maltillista linjaa. Toimintaa tehostavia ja käyttömenoja supistavia investointeja esitetään siten, että ennen niiden toteuttamista tehdään tarkat kustannuslaskelmat sekä arvioidaan niiden avulla saavutettava hyöty. Selvitettäväksi tulee mm. opetustilojen modernisointi ja siihen liittyvä laitehankinta. Koulukalusteiden ja opetusvälineiden uusimista jatketaan käyttösuunnitelmissa päätettävällä tavalla.